Krakova Puola 27.7-30.7.2015

Kännissähän ne kaikki parhaat ideat tulee. Kaisaniemen puisto, kesäkuun 12 päivä. Helsinki päivän konsertti ja pussikaljaa. Jotkut suunnitteli jotakin ulkomaan reissua kesälle, miettien mihin Helsingistä pääsee halvalla. Olin kuullut jostain, että Puolan Krakovaan pääsisi edullisesti ja kaupungin hintataso olisi suomalaiselle edullinen. Lähetäänkö? Jooo! Matka varattiin seuraavalla viikolla. Kahden tunnin suora lento Krakovaan ja hotelli yhteensä noin 300€ per naama.

Maanantai 27.7 – Krakovaan

Kahden tunnin yöunilla Dead Moonin tähdittämän Hori Smoku Summer Bogoluun viikonlopun jälkeen herätys oli tiukka ja olokin sen mukainen. Kaveri ottaa ensimmäisen pariselfien facebookkiin jo alle viiden minuutin matkaan teon jälkeen dösässä. Nykyaika. Lento lähti vasta klo 11 maissa mutta menimme kentälle jo kello kahdeksaan kun piti vaihtaa vielä rahaa ja itse haluan olla aina hyvissä ajoin paikalla ja käydä Oak Sparrerissa juomassa yhdeksän euron oluen.

Krakova on Puolan toiseksi suurin kaupunki. Sen metropolialueella asuu noin 1.2 miljoona ihmistä. Edesmennyt Paavi Johannes Paavali II oli kotoisin Krakovasta ja kaupungin lentokenttä on nimetty hänen mukaansa.

Perille päästyämme, lentoaseman juna ei ollut käytössä remontin takia, joten menimme bussilla keskustaan. Ensivaikutelmana itäblokki näkyi vahvana maisemakuvassa. Tapasimme bussissa Lappeenrantalaisen pariskunnan. He olivat lähteneet matkaan puoliltaöin Lappeenrannasta ja olleet aamuyöstä neljän aikaan Hesassa. Onni asua Stadissa jos tykkää matkustella, koska kentälle menee reilut puoli tuntia melkein mistä tahansa pääkaupunkiseudulta joko julkisella kulkuneuvolla tai taxilla. Krakovan päälinja-autoasemalta otettiin taxi, jolla menimme parin kilometrin päässä sijaitsevaan hotelliimme.

24h_alkoholEmme halunneet hotellia turistialueelta vaan vähän sivummalta. Muun muassa Prahassa tuli aikoinaan oltua turistialueen keskellä olevassa hotellissa ja ei ollut kiva mennä ulos hotellista ja olla saman tien kaiken maailman turistien ympäröimä. Parhaat mestat Prahassa löysimme lähiöistä jotka olivat kaukana hotellista tai turistialueesta.

Kazimierzin Juutalaiskaupunginosassa sijaitseva hotellimme oli ilmeisesti juutalaisten omistama. Hotelli oli siisti, nykyaikainen ja huoneessa oli oma wc, tv, ilmastointi ja jääkaappi.

Hotellin läheisyydessä oli pieni kioski, josta sai vajaalla eurolla puolen litran kaljan, alle kympillä ison vodkapullon ja röökiaski maksoi jotain kolme euroa. Hotellihuoneessa etkoilua ja televisiosta löytyi musiikkikanava, mistä katsoimme jotakin puolalaista ohjelmaa. Ohjelmassa oli musiikkivideoita, jotka olivat  2000-luvun eurodancea Puolasta ja muualta maailmasta. Ensimmäisenä iltana teimme kaupunkikierroksen jalkaisin. Suurta iloa tuotti 24 h viinakaupat. Terasseilta menimme pussikaljalle Wawelin linnan lähellä sijaitsevaan puistoon ja siitä baarikierrokselle kahden tunnin yöunilla varustautuneena. Baarissa maksoin vahingossa viiden zlotin kaljan kahdenkymmenen euron setelillä ja sain vielä takaisin 15 euroa vaihtorahana. Ei siinä muuten mitään mutta viisi zlotia vastaa noin yhtä euroa. Henkilökohtaisesti minulla on huono suuntavaisto ja sen johdattamana olisimme olleet pian Ukrainassa. Onneksi kaveri osasi helposti hotellille takaisin. Ei nukahtamisvaikeuksia.

 

Tiistai 28 heinäkuuta – Auschwitz päivä

Pientä darraa. Hotellihuoneen hintaan sisältyi aamiainen, joka tarjoiltiin hotellin kellarikerroksessa olevassa ravintolan tapaisessa paikassa. Mehu ja leipä makkara leikkeellä teki kauppansa.

Krakovan matkan ehdoton juttu on tutustuminen Auschwitzin keskitysleiriin. Kun ennakkoon tutkimme miten sinne pääsee helposti, edullisesti ja kätevästi, eteen tuli kaksi vaihtoehtoa. Paikallisbussilla päälinja-autoasemalta, reilun kahden tunnin matka edulliseen hintaan. Tai toisena vaihtoehtona oli  Visitkrakow turistibussi, joka noutaa hotellilta ja tuo takaisin hotellille. Tälle vaihtoehdolle hintaa kertyi 35 €  ja matka-aika oli  noin 1,5h suuntaansa. Emme halunneet todennäköisessä darrassa säätää ensin parin kilometrin matkaa linja-autoasemalle niin päädyimme kakkosvaihtoehtoon. Minibussi tuli noutamaan ajallaan ja noin 40 kilometrin matkan päästä Krakovasta sijaitsevaan Auschwitziin matka kesti todellakin sen 1,5h. Tie oli kapea ja mutkainen, siinä ei olisi millään ajoneuvolla kaahannut 100km/h. Noin kahdenkymmenen hengen seurueeseen kuului brittejä, hollantilaisia ja ehkä saksalaisia. Lapsiperheitä, nuoria kaupunkilomalaisia ja yksinään matkalla olevia matkustajia.

 

auschwitz_ekaAuschwitz oli Natsi-Saksan tuhoamisleiri eli toisin sanoen ihmisten hävittämiseen tarkoitettu leiri. Se oli toiminnassa vuosina 1941-1945. Leirillä surmattiin yleisen arvion mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja toisten lähteiden mukaan jopa noin neljä miljoona ihmistä. Usean eri maan kansalaisista koostuneista leiriläisistä, suurin osa oli juutalaisia, mustalaisia, vastarintaliikkeen jäseniä ja sotavankeja. Tästä kaikesta on vain noin 70 vuotta. Me ihmiset olemme pahinta mitä toiselle ihmiselle voi tapahtua.

Turistikierros alkoi museoidusta Auschwitz I ykkösleiristä.auswizt-uunit Siellä kaikille jaettiin kuulokkeet ja vastaanotin jonka kautta kuulimme oppaan selostuksen. Itse en paljon saanut kierroksen aikana selvää vahvalla Itä-Eurooppa aksentilla puhuvan oppaan selostuksesta, kaveri taas sai kohtalaisen hyvin selkoa oppaan englannin kielestä. Opas oli itse juutalainen ja kertoi kierroksen lopussa, natsi-Saksan leirien olleen pahinta mitä hänen kansalleen on ikinä tapahtunut. Eikä toivoisi enään koskaan millekään kansanryhmälle samanlaista kohtaloa. Surullisinta museossa oli pieniltä lapsilta pois kerätyt esineet, lelut, nuket ja lasten vaatteet. Viimeinen sammuttaa valot.

auswichVarsinaiseen tuhoamisleiriin eli Auschwitz II – Auschwitz-Birkenauhun mentiin dösällä joka kuului lipun hintaan, matka kesti noin viisi minuuttia. Leiri näytti enemmän sellaiselta  miltä kuvittelinkin keskitysleirin näyttävän mm. Band of brothersin yhdeksännen jakson ja useiden muiden elokuvien perusteella. Natsit olivat lähtiessään tuhonneet kaasukammiot joiden raunioilla vierailimme. Minibussi lähti noin tunti kierroksen loppumisen jälkeen takaisin Krakovaan. Retkeläisistä 80% oli bussissa ajoissa. Yksi lapsiperhe ja hipsteri pariskunta oli yli puoli tuntia myöhässä ja me kaikki muut jouduimme odottamaan heitä. En tiedä missä he olivat säätäneet tai miten he olivat lähtöaikataulun käsittäneet. Kaikki muut olivat ajoissa valmiina lähtemään, mutta kai tämä on tyypillistä turistiretkillä, että aina saa odottaa joitakin oman tiensä kulkijoita. Tulomatkalla oli hiljaista.

 

Harvinaista minun ulkomaanmatkoilla, että päivän ensimmäisen kaljan saan vasta puoli yhdeksältä illalla, hotellin  läheisessä ravintolassa ruokajuomana. Syönnin jälkeen teki mieli ryypätä. Lähikioski oli ehtiny jo sulkeutua. Naispuolisella matkakaverilla oli huonot kävelykengät jalassa joten hän meni hotellin lepuuttamaan jalkojaan. Sain tehtäväkseni hakea jostakin viinaa, lantrinkia ja kaljaa. 15 minuutin hortoilun jälkeen löysin 24h viinakaupan jossa oli noin 45-vuotiaan naismyyjän lisäksi myyjän poika joka seurasi minua koko ajan ympäri liikettä, huoneesta toiseen. Poika auttoi minua kantamaan kaljat myyntitiskille, kun sylissäni oli jo muutama vodkapullo ja lantrinkia. Päästyäni ulos kaupasta en ollut varma missä olin ja miten pääsisin takaisin hotellille. Lumian navigaattori käyttöön hotellin etsinnässä, ei apua. Tietenkin alkoi satamaan vettä. Kaupunkisuunnistus ei ole minun juttuni. 20 minuutin hortoilun jälkeen löysin hotelliin pikkuisen kastuneena. Bileet.

Hotellista lähtiessämme kohtasimme vanhan puliukon jonka näimme jo edellisenä iltana kun hän tuli itkemään meille kurjaa osaansa ja pummimaan röökiä. Sama tyyppi pyörii hotellimme lähistöllä, välillä makailee kadulla ja välillä kerjää ihan mitä vaan turisteilta. Alan ammattilainen, varmaankin paikallinen legenda? Röökit annettiin tällä kertaa.

Jossakin paikallisessa baarissa törmäsimme kahteen hollantilaiseen stereotyyppiseen hipsteri poikaan. He olivat noin 25-vuotiaita ja tulleet Prahassa olleiden EDM-festivaalien kautta Krakovaan. Hollantilaisilla on tunnetusti paljon parempi englannin ääntäminen kuin esim. Briteillä. Eli minäkin ymmärsin mitä ne sanoo. Muuten ihan ok tyyppejä, mutta kun musiikista puhutaan niin kerroin heille että nuorempana kuuntelin paljon Metallicaa ja Nirvanaa. Toinen nauroi pilkkaavasti. No OK. Baarin jälkeen jatkoilimme baari juomien kanssa läheisellä torilla. Itse olin jo aika kännissä ja kaverin mukaan hollantilaiset alkoivat kyllästymään meihin koska me suomalaiset olimme niin huppelissa. Me lähdimme hotelliin ja pojat omille teilleen. Jotkut FB- kaveruudet toisen kanssa vaihdoimme, mutta poistin hänet heti kun pääsin suomeen.

Keskiviikko 29.7.2015

krakova-aamupala

Hirveä darra. Kello oli soimassa aamu ysiltä, kävin kusella ja jatkoin nukkumista. Puolen päivän jälkeen herätessä paljon parempi olo. Löntystimme keskustaan. Hard Rock Cafesta perinteiset tuliaiset kotiin vietäväksi. Hortoilimme vähän ympäriinsä, ilman päämäärää. Ravintolaan syömään ja hotellille pohjaa ottamaan, illalla punkki keikalle.

Aika hankalaa oli ennakkoon löytää Krakovan keikoista mitään tietoa. Bongasin kuitenkin Kaviarna naukova nimisen paikan jossa oli pää bändinä jenkki hc-bändi Lionheart, joka ei ollut entuudestaan tuttu. Lähdimme iltayhdeksän jälkeen hotellilta taxilla keikkapaikalle. Taxi vei parin kolmen kilometrin päähän rähjäiselle teollisuus alueelle jossa ei ollut mitään muuta elämää kuin meidän keikkapaikka. Porukkaa oli hyvin paikalla, joku 300-400 henkeä. Ostimme noin 15e maksavat rannekkeet ja sitten vasta selvisi että muut bändit olivat jo esiintyneet, jäljellä enää vain Lionheart. Ihan jees bändi, semmoista Raised fist tyylistä melodista hooceetä. Kertsit meni jotenkin ”I fucking hate you, i fucking hate you”. Moshpit oli sen verta rajun näköistä vodkalla käyvillä puolalaisilla että pysyimme suosiolla takarivissä. Tyypit otti kavereita olkapäille ja pyöritteli ilmassa. Jonku 30 min keikka , hyvä hc keikka ei kestä ikuisuutta.

 

Taxilla hotellin nurkille, 24h viinakaupan kautta tutulle torille kuuntelemaan Sir Elwoodin hiljaisia värejä kännykästä. Kantabaarissamme oli edelliseltä illalta tuttu valkohiuksinen ja partainen tyyppi jonka nimesimme Gandalfiksi, jotakin se sössötti. Emme jaksaneet pitemmän päälle kuunnella. Ruokaa pitseriasta mukaan hotelliin. Kaikki ruoka upposi ja uneen pääsi äkkiä.

Torstai 30.7.2015

Ei niin paha darra. Aamu ysiltä aamupalalle, tavarat kasaan ja pyysimme respaa tilaamaan taxin hotellille. Kaveri jututti hyvin englantia puhuvaa taxi kuljettajaa, jonka mukaan Krakovan kaupunki on aktiivisesti panostanut turismiin viime vuosina. Tästä osoituksena mm. Lentokentän laajennus ja katujen siistinä pitäminen keskustan alueella. Tapasimme kentällä Lappeenrantalais pariskunnan, joiden matka oli mennyt myös hyvin. Tosin heillä oli mennyt edellisenä yönä neljään asti liikenteessä, siitä pientä darraa heillä. Turvatarkastuksen jälkeen vajaa tunti koneeseen pääsyyn odottelua. Kentällä olisi ollut tarjolla kaljaakin hanasta, mutt´ei nyt just napannut. Lompakossa oli vielä joku 25 zlotia, joille en keksinyt muuta käyttöä kuin nallekarkkien ostamisen, kun lentokentän tax freessä oli hirmu kallista viinaa kaupunkiin verrattuna.

Kolmen maissa kotona Kalliossa, mättösafkaa. Kun nyt oli käynyt ihmisyyden raunioilla eli keskitysleirissä oli pakko katsoa yhteen putkeen toiseen maailmansotaan sijoittuva Band of Brothers, joka kuvaa amerikkalaisen Easy-komppanian tarinan koulutusleiristä Normandian maihinnousuun ja siitä Euroopan vapauttamiseen Natsi-Saksasta heidän komppanian näkökulmasta.

 

Kokonaisuudessaan ihan hyvä reissu, just kolme yötä riitti sopivasti. Ruoka ja alkoholi oli halpaa suomalaiselle. Asiakaspalvelu oli hyvää ja muutenkin ihmiset oli yleisesti ottaen ystävällisiä. Naiset oli kauniita, mutta ei niin kauniita kuin Suomessa tai Irlannissa. Kaupunki oli siisti ja viihtyisä. Ei turistiähkyä.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *