Levynurkka 13 – Turbonegro, The Skids ja Lasten Hautausmaa

Levyarvioissa Death punk bändi Turbonegron, entisen uuden aallon punk bändi The Skidsin ja Lasten Hautausmaan uudet levyt

 

 

Turbonegro – RockNroll Machine

 

Vuonomaan homoeroottisesti flirttailevien Alfaurosten kymmenes levy, mikäli ensimmäisen levyn uusintajulkaisu eri nimellä lasketaan toiseksi levyksi.

Vuonna 1988 perustetun Death punk legendan ja ehkä maailman suosituimman kulttibändin viittaa kantavan bändin toinen albumi viimeisimmän laulaja Duke of Nothingnin kanssa. Hänen äänensä ja karismansa on sinänsä juuri ja juuri riittävä, mutta hänellä on vain edelleenkin liian isot saappaat täytettävänä legendaariseen Hank Von Helvetiin nähden, kuten oli Blaze Baileyllä hypätessään Iron Maidenin laulajaksi Bruce Dickinsonin tilalle.

Levyltä löytyy tutut  “C´mom c´mon(Hot For Niezsche)” ja  “Wouh wou woo-o”(Let the Punishment Fit the Behind) huudot, mutta ne eivät iske oikein entiseen malliin. Skinhead Rock & Rollin intro kuulostaa Van Halenilta. On tainnut sitten biisi-ideat loppua ihan totaalisesti. Jotakin kasari-avaruus-laser henkeä albumille on haettu. Hetkittäin RockNroll Machine rokkaakin perus Turbonegro biitillä, mutta levy on kokonais tunnelmaltaan tylsä ja turha. 

Pisteet siitä, että kuulostaa erilaiselta kuin aiemmat albumit, mutta joka tapauksessa Demin Demoneiden ensimmäinen huono albumi on tosiasia.

 

Kenelle: Kovimmille ja uskollisimmille Turbojugendeille

Tilanteeseen: ”I GOT ERECTION”

Arvosana:

 

 

 

The Skids – Burning Cities

 

Vuosina 1977-1982 aktiivisena ollut skotlantilainen uuden aallon punk bändi palasi pari vuotta sitten keikkalavoille, josta seurasi loppuunmyytyjä keikkoja ympäri Brittien saarta ja sitten tuli aika tehdä uusi levy.

Burning Cities on tehty yhteistyössä musiikin monitoimimiehen Youthin kanssa, joka tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Killing Joken basistina. Lisäksi Youth on tehnyt musiikillista yhteistyötä niin muusikkona, äänittäjänä kuin tuottajan roolissa mm. Paul McCartneyn, The Verven ja Marilyn Mansonin kanssa.

Bändin varhaistuotannon nerokkuus ei kyllä oikein itselleni avaudu, mutta tämä uusin julkaisu kuulostaakin ihan toiselta bändiltä mitä se alunperin on ollut. Musiikillisesti sitä voisi kuvailla rokiksi aikuiseen makuun, josta tulee jossain määrin mieleen vanha kunnon tanskalainen rock-jyrä D-A-D.

Levyn vahvimpia kappaleita ovat terävä avausraita This Is Our World, mukaansatempaava A World of Fire ja introltaan ja kertosäkeeltään Magazinen Shot By Both Sidesiä(Josta mm. Kollaa kestää on tehnyt Syksy nimisen käännös coverin) muistuttava Subbotnik. Sanoituksiltaan sopivissa määrin yhteiskuntakritiikkiä sisältävän levyltä löytyy myös toimivia hidastempoisia kappaleita kuten Refugee ja herkkä päätös raita Desert Dust.

Ei sinänsä musiikillisesti mitään uutta ja mullistavaa, mutta hyvää ja toimivaa vanhan kierrätystä monipuolinen Burning Cities on.

 

Kenelle: Vaihtoehtorockin ystäville

Tilanteeseen: Kun Radio Helsinki soittaa jazzia

Arvosana: 



 

 

 

Lasten Hautausmaa – III

 

Suomalaista surumielistä musiikillista perinnettä jatkavan Lasten Hautausmaan kolmannelta albumilta löytyy synkkyyttä, mutta siellä täällä valonpilkahduksia, jotka herättävät toivoa paremmasta huomisesta ja antaa sen tunteen, että et ole yksin tässä kylmässä ja surullisessa maassa jossa kesälläkin on syksy.

Bändit sanoituksissa on tulkinnan varaa, jotka saa halutessaan tajuta miten haluaa. Levyn menevin kappale Tove kertoo Tove Janssonin sotavuosien kokemuksista. Albumin nerokkaista sanoituksista voi antaa esimerkkinä KarhupuistonIhminen ei huuda hukkuessaan, se tahtoo hengittää” ja Kanervan “Nyt tämä tyhjä kaupunki on vain siipensä polttanut enkeli”. Psykedeelisessä Mäntymetsässä on taas outo ja aavemainen tunnelma. Levyn viimeinen kappale Onnellinen Hullu, herättää viimeistään mielen pimeydestä.

Melankolista suomirokkia soittavan kouvolalais bändin kolmas kokopitkä lunastaa kaikki odotukset ja on kappaleiltaan monipuolisempi kuin aikaisemmat julkaisut. Se jokin on mikä bändin aiemmista levyistä on puuttunut, on nyt löytymässä.

 

 

Kenelle: Vaihtoehtoisen Suomirockin ystäville

Tilanteeseen: Kun et huuda hukkuessa vaan tahdot hengittää

Arvosana: 

 

 

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Levynurkka 13 – Turbonegro, The Skids ja Lasten Hautausmaa

  1. Turbo kuulostaa köyhän miehen acdcltä. Todella köyhän. Tylsää.
    Seuraava sama, vielä tylsempää.
    Viimeinen on vaan outoa.

    Nyt en ollut kovin vastaaanottavainen olo;D

    1. Turbonegro menee kyllä kaikkien aikojen parhaat bändit top 100 listalleni, mutta tämä viimeisin levy nyt vaan on mielestäni huono. Jos vertaa Turbonegroa AC/DC:ehen on sama kuin vertaisi Bon Jovia Gunnareihin, niin eri juttaja AC/DC ja Turbonegro ovat. Itselleni hyvinkin tuttuja molemmat. Kannattaa lukea, jos yhtään lukeminen kiinnostaa, Turbonegrosta kertoava Turbonegro – Demin ja Deathpunk kirja http://like.fi/kirjat/turbonegro-denim-ja-deathpunk/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *