Levynurkka 14 – Kaljankatkuista punkrockia Sumujen saarelta, Napapiiriltä ja länsinaapurista

Levyarvioissa englantilaisen The Mistakesin, rovaniemeläisen Puhelinseksin ja ruotsalaisen The Baboon Shown uudet levyt.

 

 

The Mistakes – Anti-social media

 

Etelä-Englannin pienestä rannikkokaupunki Poolesta kotoisin olevan viisihenkisen punkrock-poppoon debyyttialbumi yllättää monipuolisella kokonaisuudellaan.

Kakkosbiisi Underdogista saa parhaiten selville sen mistä bändin musiikista on kyse, eli räväkän kovisintron päälle säkeistö ska poljennolla, kertosäe iskee kuin tsunami ja nopea nopea kitarasoolo kruunaa koko kappaleen. Globaaliin Trump vihaan kantaa ottaa Dias Los errores(Suom. Päivän virheet). Arguments with Vegansista tulee musiikillisesti mieleen The Clash ja I Am Jesuksesta Rancid. Humoristisesti sanoitettu Quitters Get Nothing taas haistattelee oravanpyörässä pyörijöille ja tekee vitsiä ironiseen sävyyn duunarin arjesta. Omaksi suosikiksi levyltä nousi suoraa tykittelyä sisältävä That´s What You Get-kappale, jonka c-osan tarttuva “Naa nana naa” jäi päähän heti ensikuulemalta.

Virkeä ja energinen levy, jolle on saatu sovitettua toimivasti hyvin eri punk musiikin suuntauksia.

 

 

Kenelle: Night Birdsin ja Rancidin faneille

Tilanteeseen: Kaljanjuonti

Arvosana: 

 

 

 

 

Puhelinseksi – Mitä meistä tänne jää

 

Rovaniemeläinen punkrock bändi Puhelinseksi kuulostaa äkkiseltään siltä kuin Dead Moon soittaisi 80-luvun melankolisia Suomi-iskelmä klassikoita. Eli rosoiselta  soundilla äänitetyt simppelit ja menevät biisit ja sanoitukset on tunnelmaltaan sitä “On silti hyvä ettet näe minua nyt”-osastoa.

Aikaisempiin c-kasetti julkaisuihin nähden bändi kuulostaa rennommalta ja itsevarmemmalta. Tämä kuuluu varsinkin laulaja Nooran äänessä. Mutta elämän tuska on kuitenkin pääosassa tämän MLP:n sanoituksissa.

Hyvä jytäboogie kestää koko kuuden kappaleen kokonaisuuden turhia löysäilemättä ja viimeisen kappaleen lopusta löytyy jopa heavykitara tilutus. Sanoitusten tapahtumat voisi sijoittaa normi perjantai-iltaan kello 23-06 väliin, jolloin suomalaiset ovat yleensä eläväisimmillään, niin hyvällä kuin huonolla tavalla. Bileet rupeaisi jo riittämään, tahdottaisiin rakastua, mietitään että onko tämä aina tälläistä ja lopulta herätään järkyttävässä darrassa. Eli perus perjantai-illan kaava.

Tosielämän Napapiirin sankareiden levy on kevään kovimpia julkaisuja.

 

 

Kenelle: Elämän kurjuuden kärsijöille

Tilanteeseen: Perjantai-ilta kello 23 eteenpäin

Arvosana: 

 

 

 

 

 

 

The Baboon Show – Radio Rebelde

 

Vuonna 2003 perustetun tukholmalaisen punk´n roll yhtyeen seitsemäs levy sisältää tarttuvia melodioita ja helposti mieleenjääviä sanoituksia.

Bändi erottuu satojen muiden saman tyylilajin edustajien harmaasta massasta laulaja Cecilia Boströmin käheän ja persoonallisen lauluäänen vuoksi. Kitaristi Håkan Sörle on taas hyvä esimerkki siitä, että kun kitaristi on tarpeeksi pätevä niin bändi ei tarvitse kuin yhden kitaristin asiansa osaavan komppiryhmän kaveriksi.

Levyn kappaleiden sanoitusten teemat tulkitsisin lähinnä: Näin nämä hommat menee, tällaista se elämä on, sitä saa mitä tilaa ja et ole ainoa joka tätä paskaa maailmaa kärsii. Turhia raitoja levy ei sisällä, mutta se selkeä tajunnan räjäyttävä hittibiisi puuttuu ja kappaleiden tempot saisivat olla aavistuksen nopeampia.

Kaikesta huolimatta The Baboon Shown seitsemäs albumi on huomattavasti parempaa rockia kuin Imperial State Electricin tai Backyard Babiesin viimeisimmät levyt. Bändillä on selvästi mielenkiintoa, visioita ja halua toteuttaa omaa näkemystään rock´n rollista.

 

Kenelle: Psychopunchin, Social Distortionin ja Turbonegron faneille

Tilanteeseen: Darra-aamu kaljoille ja keski-iän kriisiin tai ehkä vähän molempiin

Arvosana:

 

 

 

 

2018 blogissa mainitut artistit Spotify-soittolistan muodossa

 



 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *